Itämeren tila

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Ekosysteemiin kielteisimmin vaikuttava paine on rehevöityminen [1], joka johtuu fosforin ja typen ylijäämästä. Tämä johtaa moniin haitallisiin vaikutuksiin veden laatuun, kuten kuolleisiin pohjiin, leväkukintoihin, kalakuolemiin ja veden huonoon läpinäkyvyyteen. Rehevöityminen horjuttaa herkkää tasapainoa, joka vallitsee missä tahansa vesiympäristössä, ja luo negatiivisen takaisinkytkennän.

Ravinteiden pääsyn vähentämiseksi on tehty paljon erityisesti jäteveden käsittelyn ja maatalouden kaltaisilla aloilla. Meidän on kuitenkin vielä vähennettävä näitä ravinteita, erityisesti fosforia, ennen kuin olemme saavuttaneet pisteen, jossa Itämeri alkaa parantua itsestään. Siksi keskitymme hankkeissamme fosforin vähentämiseen (ja valitsemme hankkeet aina niiden kustannustehokkuuden ja vaikutusmahdollisuuksien perusteella).

  • Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä, ja sen kuollut vyöhyke on yli puolitoista kertaa Tanskan kokoinen, mikä vastaa yli viidesosaa merenpohjasta [2, 3].

  • Yli 80 000 km² kärsii hypoksiasta tai anoksiasta, mikä tekee siitä alueen kiistatta suurimman ympäristöongelman [3].

  • Itämereen kohdistuvista erilaisista ympäristöpaineista rehevöitymisellä on ylivoimaisesti suurin vaikutus Itämeren ekosysteemiin [4].

  • 97 prosenttia Itämerestä kärsii rehevöitymisestä [5].

  • Rehevöityminen aiheuttaa kuolleita alueita ja leväkukintoja, jotka tekevät vedestä myrkyllistä.

  • Rehevöityminen johtuu ravinteiden, typen ja fosforin, liiallisesta pääsystä mereen [6].

  • Oikeilla toimilla sen ratkaisemisen taloudellinen arvo on huomattavasti kustannuksia suurempi [7].

  • Jos onnistumme saamaan ravinnekuormituksen alle suurimman sallitun ravinnepäästön (Maximum Allowable Input, "MAI"), Itämeri alkaa palautua ennalleen (ks. kuva alla) [8].

Veden mukana kulkeutuvat ravinteet ja kokonaisravinteet

Hypoksisen ja anoksisen pohjaveden laajuus

Lähde: © GLOBAÏA www.globaia.org

 

Rehevöityminen ja planetaariset rajat

Rehevöitymistä aiheuttava typpi- ja fosforivirtaama ei ole vain paikallinen ongelma vaan yksi kiireellisimmistä maailmanlaajuisista ongelmista.

Viimeisin Planetary Boundaries -päivitys osoittaa, että kuusi yhdeksästä rajasta on ylitetty, mikä viittaa siihen, että Maa on nyt selvästi ihmiskunnan turvallisen toimintatilan ulkopuolella [9]. Näistä biogeokemialliset virrat (typpi ja fosfori) ylittyvät eniten. Vuoden 2015 päivityksen jälkeen aiemmin rikottujen rajojen - biogeokemiallisten virtausten, ilmastonmuutoksen, biosfäärin eheyden ja maajärjestelmän muutoksen - rikkomusaste on lisääntynyt.

Organisaatiomme lähtökohtana oli maailmanlaajuinen näkökulma siihen, miten voisimme vaikuttaa ympäristöön mahdollisimman myönteisesti. Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen maailmanlaajuisten ympäristöongelmien parissa kävi selväksi, että keskittyminen oman alueemme suurimpaan ympäristöongelmaan on myös paras tapa parantaa ympäristöä maailmanlaajuisesti.

Lue lisää

Lähteet

[1] Kumulatiiviset vaikutukset meriympäristöön, HELCOM (2018E).

[2] Greenpeace International, "The Baltic Sea, A Roadmap to Recovery" (Itämeri, tiekartta elvyttämiseen) ja paljon muuta.

[3] SMHI " Oxygen Survey in the Baltic Sea 2023 - Extent of Anoxia and Hypoxia, 1960 - 2023
RO_76 Oxygen Survey in the Baltic Sea 2023 - Extent of Anoxia and Hypoxia, 1960-2023 .pdf (smhi.se)

[4] Baltic Sea Impact Index, Halpern et al. (2008), Projekt HARMONY (Andersen et al. 2013) ja HOLAS II (HELCOM 2018)

[5] Helcom. "Itämeren tila"

[6] Baltic Sea Environment Proceedings No. 115 B

[7] Boston Consulting Groupin raportti, "Vastoinkäymisten muuttaminen mahdollisuuksiksi", 2013, johdettiin taloudellinen lisäarvo, joka ylittää laajasti kaikki kustannusarviot.

[8] MAI on Itämeren valtioiden sopimat ravinnepäästöjen tavoitteet. Jos MAI:t saavutetaan, Itämeren oletetaan palautuvan ennalleen. HELCOM Ravinteiden (typpi ja fosfori) päästöt osa-alueille 1995-2021.

[9] "Maapallo kuuden yhdeksästä planeettarajasta" Katherine Richardson et al Science Advances 9, eadh2458 (2023).